On nimittäin satanu melkeinpä koko päivän... Kyllä se vaan on myönnettävä, että syksy on tullut  Mutta on siinä tietysti hyviäkin puolia, esimerkiksi se, että puut on nätin näkösiä, kun lehet muuttaa väriään, mutta lopulta nekin putoaa pois ja sitten ne on haravoitava maasta ja...

No, se niistä "masentavista" uutisista  Sain vihdoin ja viimein kuvattua mekkokankaani, siis sen myttykasan, joka asuu koulun käsityöluokan laatikossa.

 Se on tuollaista valkosta kangasta, jossa on mustia kukkia ja muita tollasia ihme vänkyröitä. Ite tykkään tosi paljon tuosta kankaasta, kunhan vaan pääsisin sitä mekkoa tekemään. Pääsen tekemään mekkoa vasta sitten, kun olen tehnyt tyttövauvan housut ja käsityöopettajan päätöksestä myös                -paidan... Minulla vain kun on pienoinen onkelma vauvan housujen ja paidan suhteen. EN LÖYDÄ KANGASTA, koska kangaskauppamme valikoima on osoittautunut sen verran surkeaksi, suorastaan säälittäväksi, että sieltä ei kertakaikkisesti löydä mitään. Ja sitten jos joskus sattuu jotakin löytämään, niin se sitten maksaa mansikoita!!  Voi että ottaa päähän. Jotain pitäisi kuitenkin ruveta tekemään. Onneksi kässänope on sen verran pelastava enkeli, että hän aikoo ystävällisesti käydä kahtelemassa kankaita vähän isommissa putiikeissa ja vähän muualla.   Käänsinhän minä sen koulunkin kangasvaraston ylösalaisin, mutta sieltä löytyi vaan muutamia hyviä trikookankaita, enkä minä nyt mitään aluskalsareita ole vauvalle tekemässä. Kankaan pitäisi olla vähän paksumpaa, kun trikoo...

Tässä on se ainut trikookangas, jonka olisin voinut kelpuuttaa, mutta kun en halua trikoota!!!                     Nuo harmailta näyttävät raidat on kylläkin sitten vaaleanpunaisia, mutta kun kamera on niin ihana vempele, että jos olisin ottanut tavan ohjelmalla kankaasta kuvan, vaaleanpunainen olisi vääristynyt niin paljon, että päädyin tuohon korostettu väri -ohjelmaan, jolloin korostin tuota kankaan punaista väriä. 

Eiköhän tässä sitten ollut jo kerrakseen, kirjoittelen sitten taas varmaan huomenna...